Valmistelut

Osana matkan valmistelua oli varusteiden hankinta. Testausta en juuri tehnyt, luotin siihen että Pohjanlahden jäälakeuksien olosuhteet ovat riittävän samantyyppisiä Etelänapamantereen olosuhteisiin. Isoja yllätyksiä ei tullutkaan, pienempiä kylläkin. Kovilla pakkasilla Suomessa voi hyvin kulkea ilman kasvosuojausta, jota vastoin Etelänapamantereella tuulen takia kasvot on suojattava. Silloin silmä/aurinkolasien huurtuminen on ongelma, minulle se oli hankalin asia matkalla.

Punta Arenasissa Chilessä vietimme melkein kaksi viikkoa, jona aikana pakkasimme ruokatarvikkeet, modifioimme North Face VE 25 telttoja ja kävimme läpi teknisen kiipeilyn perusteet siltä varalta että olisi pelastauduttava railosta. Vaikka, kuten Geoff totesi, ainut mitä voi oikeastaan tehdä on pitää lyhyt hartaushetki.

Arktinen pitkä matka voi onnistua vain kun valmistelut on tehty huolellisesti. Varusteiden on tietenkin oltava matkaan sopivat. Fyysisen kunnon tulee olla erittäin hyvä, kuntoa ei voi enää rakentaa matkan aikana. Sen lisäksi ja yhtä tärkeänä on henkinen kunto. Tietoisuus siitä mitä matka vaatii ja missä sen riskit ovat. On yksinkertaisesti hyväksyttävä paljon sellaisia asioita jotka eivät ole mukavia ja joiden soisi olevan toisin. Säähän ei voi vaikuttaa. Väsyneenä on helppo tuskastua telttakaverin, jos sellainen on, tekemisiin. Pienikin asia saattaa ärsyttää suunnattomasti.

Mitä isompi joukko, sen suuremmat riskit eripuralle ovat olemassa. Oma käsitykseni on että kaikissa retkikunnissa on oltava johtaja, jolla on loppujen lopuksi viimeinen sana siitä mitä ja miten asioita tehdään. On välttämätöntä sopia etukäteen sellaiset asiat joista ei enää matkan aikana keskustella. Esimerkiksi se, kuinka pitkän ajan päivittäin hiihdetään ja milloin pidetään mahdolliset vapaapäivät.

En harjoitellut erikseen matkaa varten, mutta olen pidemmän aikaa käyttänyt viikottain 10-20 tuntia kuntoiluun. Hiihto, pyöräily, luistelu ja rullaluistelu täydentävät toisiaan.

Aloitin valmistautumisen hiihtoon n. 50 vuotta sitten isän tekemillä suksilla. Koiran nimi oli Pelle.

Ruokatarvikkeiden pakkauksen jälkeen oli aika nauttia tikkarit. Vasemmalta Fiona, Steve, Catharine, Geoff, Grahame, Mike ja Victor. Justin oli kuvanottohetkellä jossakin Los Angelesin paikkeilla.

Steve oli kunnoltaan parhaimmasta päästä, takana urheilu-ura. Grahame on juoksija ja parikymmentä vuotta juossut maratonin alle 3h. aikaan. Grahame vastasi Sydneyn Olympialaisten maratonjuoksuista. Vaikeinta matkalla oli Catharinella, jonka valmistautuminen oli ollut liian vähäistä sponsoreiden etsimisen takia. Englantilaiset ja australialainen Grahame olivat hyvin sponsoroituja ja esillä näkyvästi maiden mediassa sekä matkan aikana että jälkeen päin. He ihmettelivät kun Suomesta ei löydy sponsorointia ensimmäiselle navalle hiihtäjälle. Englantilaiset ja norjalaiset ovatkin perinteisesti olleet naparetkeilijöitä, norjalaiset myös hiihtäjiä.