S20 06 14,4 E 138 49 13,2 - Mount Isa.
Saapuminen Isaan Lauri ja Annikki Iso-Aholle sekä 12.000 km mittarissa

Lähdin liikkeelle kolmen aikana jotta ehtisin Isaan siedettävään aikaan. Kuutamolla ajaminen kävi aika hyvin, reunamerkkien puuttuminen teki hommasta tarkempaa ja aika-ajoin olin mennä reunukselle. Yöllä tuli täyteen 12.000 km. Otin kuvan pimeässä matkamittarista. Satuin tarkistamaan mittarin juuri kun matka oli tullut täyteen.

Karja ja kengurut vaudilla pusikkoon
Tiellä oli kenguruita ja karjaa. Kun McAffertyn bussi meni ohi, jo joutui jarruttamaan ja hidastamaan että kengurut pääsivät pois tieltä. Kun tulin samalle paikalle, kuulin kuinka kengurut menivät rymisten läpi aitojen. Nekin ovat tottuneet autoihin, mutta eivät pyöräilijöihin. Karjan kanssa on sama tilanne. Autoja ne väistävät löntystellen, mutta kun tulen paikalle, ne juoksevat tai laukkaavat villinä pakoon. Pari mullia oli juosta vastaantulevan auton alle, kun juoksivat minua karkuun.

Massiivinen savupiippu
Puolen päivän maissa tulin kaupunkiin. Kaupunkikuvaa hallitsee massiivinen kaivoksen savupiippu, joka on 275 m korkea. Kaupunki ja kaivos kuuluvat selkeästi yhteen. Suomalaisia kaupungissa on n. 150. Kaupungissa tapasin pian yhden. Aki Sihvola oli pyörällä liikkeellä, oli ollut lenkillä. Juteltiin ja otin myös kuvia. Turistitoimistossa sain kaupungin kartan. Soitin Laurille iltapäivällä. Kävin katsomassa turistitoimiston yhteydessä olevaa näyttelyä fossiileista. Riversleigh on tunnettua fossiilialuetta, se sijaitsee Mt. Isan lähistöllä vaikkakaan ei välittömässä läheisyydessä. Otin laukusta mukanani kuljettamani kiven ja näytin sitä laboratoriossa työskentelevälle tutkijalle. Se ei ollut fossiili vaan jotain muuta. Kiinnostavan näköinen kyllä.

Papupurkki
Kaupungissa yksi naisihminen, lähellä kuuttakymppiä toi minulle purkillisen papuja ja korkinavaajan. Halusi ruokkia nälkäistä matkaajaa. Juttelin hänen kanssaan pitkään. Oli joka vuosi liikkeellä kolme kuukautta autolla ympäri Australiaa. Lopun aikaa oli Gold Coastilla ja asui camperissa jossain leirintäalueella. Mielenkiintoinen tyyppi, valinnut varmaankin toisenlaisen elämäntavan syystä tai toisesta.

Kun soitin Laurille uudemman kerran, hän oli puhelimessa, oli lähdössä viemään vierasta lentokentälle. Aamulla oli ollut Laurin virkaanasettajaistilaisuus. Myöhästyin vain hyvin vähän tilaisuudesta, olisi ollut erittäin mielenkiintoista olla tilaisuudessa mukana.

Laurin vaimo Annikki oli paikalla kun tulin, matkalla törmäsin Sihvolaan joka oli pyöräilemässä. Otin hänestä pari kuvaa. Kun tulin Iso-Ahoille tuli melkein välittömästi myös Lauri lentokentältä. Lauri vaimoineen asuu hienossa talossa kaupungin reunalla. Kaupungissa on toistakymmentä tuhatta asukasta. Juttelimme paljon asiasta toiseen. Päivällinen oli maittava ja vasta kymmenen jälkeen oli aika mennä yöpuulle. 

Päivän saldo: Kokonaismatka: 123,30, Keskinopeus: 15,2, Maksiminopeus: 32,7,  Kokonaismatka: 12072, Sää: Yöllä 11C, aamulla tuuli nousi ja oli voimakasa koillisesta.

Camooweaal - S20 06 14,4 E 138 49 13,2 (jos ollaan oikein tarkkoja mutta pusikossa se oli)

Camooweal oli odotuksissani ostosparatiisi josta saisin edullista ja hyvää ruokaa ja juomaa. Kumpikaan ei toteudu Camoowealissa. Valikoimat ovat hyvin suppeita ja tavara kaikkein huonointa laatua, mutta hinnaltaan tuplasti markettitason. Lisäksi palvelu oli kaikkein huonointa mitä olen matkan varrella saanut. Päivän matkaa varten täydensin varastojani maidolla ja leivällä.

Soitin myös Lauri Iso-Aholle ja kerroin missä menen. Harmisteli, että en ehtinyt päivää aikaisemmin, hänellä on virkaanasettajaiset ja olisin voinut olla tilaisuudessa mukana. 

Aloitan ajamisen huomenna varhain, osaksi jotta tuuli ei ehtisi nousta ja osaksi että nestettä ei kuluisi liian paljon. Yllätys ja yllätys, täällä lepoalueilla ei olekaan vesitankkeja, joten minulla on nyt vettä vain muutama litra ja huomenna pitäisi mielellään saada lisää. Tänään yksi porukka hidasti ja kyseli niitä näitä ajaessani. Yksi kysyi, josko saisi ottaa kuvan. Eivät tarjonneet kylmää juotavaa, mielessä oli kysyä, mutta en viitsinyt.

Leiripaikka on kerrankin paikalla jossa ei ole puskia eikä heinikkoa. Teltan tappeja oli vaikea saada kiinni koska maa on niin kovaa.  

Päivän saldo: Kokonaismatka: 79,66, Keskinopeus: 14,2, Maksiminopeus: 28,3.
Kokonaismatka: 11949, Sää: 30 astetta.

Pusikko – Camooweaal. "Ratin" ääreen torkahtelu

Puolen yön maissa ateria oli syöty ja tavaroiden pakkaaminen alkoi. Tuulta oli mutta ei paljon. Puoli tuntia puolenyön jälkeen olin tiellä. Matkan teko maistui oikein mukavalta. Ensin keskinopeutta kertyi lähelle 20 km/h mutta sitten matkanteko alkoi hieman tuntua ja muutaman tunnin päästä keskinopeus oli 17 km/h. Silloin matkaakin oli jo taittunut 115 km.

Muita autoja ei ollut paljon liikkeellä, kaikkiaan neljä autoa koko aikana puoli yhdestä seitsemään. Kävin yhdellä levähdyspaikalla 50 kilometrin ajon jälkeen täyttämässä vesipulloni. 

Saavuttuani Avon Downsin aseman ja poliisiaseman luona olevalle levähdyspaikalle siellä oli vielä porukkaa yötä viettämässä vaikkakin purkamassa leirejä. Onneksi ruokailupöytä oli vapaana ja aloitin kahvinkeiton ja Ryvita näkkileipien syönnin. Hetken päästä oli taas ihailijat paikalla. Pariskunta kyseli tarkkaan matkasta. Ensin heille oli vaikea ymmärtää että olin jo ajanut jo yli 100 km, vaikka aurinko oli noussut vähän aikaa sitten. 

Yöllä oli hieman kylmä, onneksi varauduin lähtiessäni siihen. Lähtiessä oli 15 astetta, mutta aamuyöstä mittari näytti jo 8,7astetta. Se oli matalin lämpötila. Maisemat muuttuivat täydellisesti. Pienipuinen kasvusto vaihtui heinäksi, niinpä tänään ei ollut minkäänlaista tuulensuojaa. Kun lämpöä oli lähelle 15 astetta tuuli hieman edelleen, mutta kun lämpötila laski, tuuli loppui tykkänään. Aikaisesta herätyksestä johtuen yhdessä vaiheessa alkoi nukuttaa, eikä auttanut mikään muu kuin pysähtyä ja mennä pyörän kanssa tien viereen. Hetken päästä olin kaatua pyörän kanssa, kun uni vei tietoisuuden. Jatkoin matkaa ja totesin että jo lyhyt torkahdus auttoi enkä enää ollut väsynyt, sehän tulee sitten illalla.

Ateriani jälkeen matkaa oli jäljellä 70 km. Pääsin liikkeelle yhdeksän aikana. Aamulla tuuli oli kovimmillaan, mutta heikkeni iltapäivään mennessä. Kello 15 tulin Camooweliin. Olin ollut liikkeellä 14,5 tuntia ja satulassakin yli 12 tuntia. Kaipa se tänään ramasee. Syömässä on käytävä. Aamulla on rengashommaa, nykyinen takarengas on  pinnaltaan aivan puhki. Huomenna eteenpäin, taitaa mennä kaksi päivää Isaan.

Päivän saldo: Kokonaismatka: 185,37, Keskinopeus: 14,9, Maksiminopeus: 28,8.  Kokonaismatka: 11869km  Sää: 29, kaakkoistuulta.

Barkly Roadhouse – Pusikkoon. Aamuinen ihailijatulva ja matkanteko yöllä

Aamulla olin hyvissä ajoin hereillä ja pakkaamassa telttaa ja muita tarvikkeita matkakuntoon. Jostain syystä vatsa ei oikein tahtonut toimia halutulla tavalla. Jouduin pariin otteeseen lähtemään kiireen vilkkaa mukavuuslaitokseen. Yhden reissun aikana oli Ingrid käynyt taas, eli tämä 80-vuotias harmaatukka. Kun tulin vessasta hän oli paikalla lappusen kanssa jonka oli kirjoittanut kun ei minua löytänyt. Lapussa toivotettiin onnea. Samaan aikaan kuin Ingrid (saksan juutalainen joka oli ollut Ruotsissa paossa sodan aikana) oli paikalla tuli myös yksi herrasmies joka myös kyseli kaikki tarpeelliset tiedot matkasta jne..Hän lähinnä keskusteli tiestä ja muista käytännön asioista ja arveli että ei missään tapauksessa kannata mennä pohjoiseen Cloncurrysta Normantoniin. Siellä ei kuulemma ole mitään muuta kuin laakeeta. Vasta menemällä Karumbaan voisi kalastaa joka on ainut vierailijalle tarjottu palvelu. Tämä tieto helpotti minua, näin ollen minun ei tarvitse lähteä pidempää reittiä vaan menen suoraan Townsvilleen. Säästyy aikaa ja kaikkea muutakin.

No milk today
Kun lähdin kahdeksalta liikkeelle, ei maitoauto ollut vielä tullut, joten päätin olla ilman maitoa. Alussa tuuli oli vaisua ja matkanteko sujui 18-19 km tuntivauhtia. Mutta ei pitkään. Tuuli voimistui nopeasti ja pian se oli voimakkuudeltaan sellaista, että eteenpäin pääsemisestä ei tahtonut tulla mitään. Ajoin 33 km ja päätin että huilaan ja odotan, josko se kannattaisi. Tieltä pois mennessä löysin mielestäni mukavan paikan, mutta en tiennyt että tavallisen ruohon näköinen ja täällä laajasti kasvava ”viisariruoho” on mitä inhottavin. Sen siemenet tarttuvat vaatteisiin ja menevät vain yhteen suuntaan, vain sisälle päin. Spinifex ei myöskään ole hauska, siitä kuitenkin jää vain naarmuja jalkoihin. Pystytin teltan ilman ulkotelttaa, sisätelttahan on pelkkää verkkoa, melkein näkösuojaan muutama kymmenen metriä tien reunustalle. (ainakin yksi auto huomasi teltan). Otin aurinkoa pari tuntia ja lähdin sitten liikkeelle. Silloin olikin parempi pyöräilykeli. Tuuli edelleen, mutta ei yhtä voimakkaasti. Kun kokonaismatkaa viiden jälkeen oli yli 70 km, päätin lähteä etsimään leiripaikkaa ainakin joksikin aikaa. Näytti selvältä että minun on ajettava yöllä, jotta pääsisin eteenpäin, siksi purkaisin leirin puolen yön aikana.

Laskuojaan nokosille
Sopivan paikan löytäminen oli työn ja tuskan takana. Ensin menin radio-repeater-maston tietä ja ajattelin mennä sieltä puskaan, mutta maasto oli epätasaista ja erittäin pikkukivistä. Sitten päätien toisella puolella oli valutusoja tulvavesien poisjohtamiseksi. Oja päättyi pusikkoon joka antaisi suojaa katseilta. Mutta pusikko oli liian tiheä ja minulla oli suuria vaikeuksia päästä koko paikasta pois. Hieman kevyesti kiroilin. Kolmas paikka ei tarjonnut minkäänlaista näkösuojaa ja kasvillisuus pidemmälle oli erittäin vaikeapääsyistä. Seuraava paikka oli tyydytyttävä, tien varren laskuoja oli kaivettu  mutkalle joten siellä oli paikka johon tieltä ei nähnyt, paitsi jos seisoisi teltan vieressä. Söin tukevasti ja päätin että vahinko otetaan takaisin, liikkeelle puolen jälkeen. Nukuin ilman makuupussia ja yhdentoista maissa olin syömässä varhaista aamiaista. Jos ei päivällä pääse eteenpäin niin sitten yöllä.

Päivän saldo: Kokonaismatka: 77,37, Keskinopeus: 12,1, Maksiminopeus: 19,1.
Yhteensä mittarissa: 11684, Sää: 29, aamulla voimistuvaa koillis/itätuulta, kello 3 heikkeni.

 55 km Isan suuntaan - Barkly Roadhouse. Vettä ja videointia

Lähdin liikkeelle jo varhain, puoli kahdeksalta että ehtisin tänään Barklyyn saakka. Alku vaikutti lupaavalta. Lämpötila puoli seitsemältä oli vain 5,7 astetta, mutta alkoi nousta kun aurinko nousi taivaanrannan yläpuolelle. Tuuli oli heikkoa ja pääsin keskinopeuteen 20 km/h. Mutta iloa ei riittänyt pitkään, niin pian kun aurinko oli vähän noussut. alkoi tuuli. Keskinopeus alkoi painua ja 15 km oli loppujen lopuksi varsinainen tulos.  Keskinopeus tiesi sitä että olin satulassa yli 9 tuntia ja matkalla 10 tuntia. 

Tälle välille sopii kaksi pitkää suoraa, ja melkein tasaista, joten siinä mielessä varsin yksitoikkoista. Matkaan toivat väriä saksalainen herrasmies, joka vuokra-autostaan tarjosi ja antoi vettä samalla kun rouva autosta videoi, sekä vanhempi nainen ja hänen jo melkein eläkeikäinen tyttärensä, jotka myös kysyivät onko vettä riittävästi. Pystyttäessäni telttaa rouva tuli vielä juttelemaan, kertoi että tytär ajaa joka viikko pyörällä 350 km ja hänelläkin on kaksi pyörää, siksi tuli juttelemaan. Toivotti hyvää ja turvallista matkaa. 

Puut kukkivat pohjoisessa ja täälläkin. Yhdessä pensaassa on keltaiset kukat, melkein kuin pajunkissoja mutta todella keltaisia. Yhdessä eucalyptuksessa on vaaleat kukat. Puu on iso ja kukinnot oksien latvoissa. Jostain syystä täällä keskellä tuntuisi olevan vähemmän lintuja, mikä lienee syynä.

Päivän saldo: Kokonaismatka: 136,21, Keskinopeus: 14,9, Maksiminopeus: 27,8km/tunnissa.
Mittarissa yhteensä: 11607, Sää: 29 astetta.

Alice Springs - Tennant Creek. Lämpöä saisi taas olla

Hotelli ei ollut mitenkään erikoinen verrattuna hintaan. Laitoin illalla lämmitystä päälle mutta se piti paljon meteliä, joten etsin kaapista lisähuovan. Mukava oli pitkästä aikaa nukkua oikeassa sängyssä, sitä ei mahdollisesti tapahdu aivan lähiaikoina koska itään mennessä tulee pitkiä telttailupätkiä.

Kävin jättämässä auton aamulla. Auto maksoi yhteensä 380 AUD eli vähintäänkin 200€ joka on paljon. Joka tapauksessa matkan tähän saakka parhaat nähtävyydet tuli katsottua. Matkaa Tennantista on Ulurulle (muistaakseni) 1600 km, joten aivan lyhyestä matkasta ei ole kysymys.

Sen jälkeen lähdin kaupungille ostoksille. Löysin K-martista uudet lenkkarit, entiset ovat jo niin loppu, että niitä ei voi pitää kuin alkuasukkaiden tilaisuuksissa. Niillä ei pääsääntöisesti ole kenkiä ainakaan pohjoisessa. Täällä keskiosissa enemmänkin, johtunee siitä että maa on aamuisin liian kylmää. Ihmettelen joskus eikö kaikesta istumisesta tule lonkka ynnä muita vikoja. Alkuasukkaat istuskelevat nurmikolla jalkojensa varassa ja totta puhuen monet ontuvat tai liikkuvat muuten huonosti.

Eilisen pizzan jälkeen tänään maistui Macin uusi steak-hampurilainen. Vähän uutta yritystä näyttää olevan. Tein bussiaseman odotushuoneessa ( pieni koppi) vähän kotityötä, poltin kuvat CD:lle ja kävin sitten laittamassa postiin. Bussi on melkein täynnä ja yritän nyt kirjoittaa bussissa vaikka se tärisee ja heiluu.

Tänä iltana laitan teltan pystyyn Outback-leirintäalueelle Tennant Creekiin. Huomenna teen järjestelyt että pääsen liikkeelle mahdollisimman pian. Alicessa katsoin säätietoja. Tennantissa pitäisi olla aivan mukava sää, jotakin 25 astetta päivällä, eikä yölläkään vähempää kuin 16-17 astetta. Lämpö on taas vaihteeksi mukavaa. 

Päivän saldo: Yhteensä mittarissa: 11392 Sää: lämpötila yöllä n. 3 C, päivällä voimakasta tuulta alle 20 C.