Rosewood – Jimboomba. Pyörällä moottoritielle

Lähdin liikkeelle puoli yhdeksän maissa, silloin oli jo siedettävän lämmintä. Tulin aikanani Ipswichiin jossa kävin ostamassa täydennystä päivämuonaan sekä tietenkin lisää juomaa. Itse Ipswichin kaupungissa en sen kummemmin viivytellyt, lähdin ajamaan eteenpäin. Turistitoimisto on kolme kilometriä keskustasta, kävin siellä kysymässä mahdollisista reiteistä. Siellä oltiinkin avuliaita ja kerrottiin, että Ipswichin moottoritiellä voi ajaa pyörällä. Itse ihmettelin sitä, mutta olivat tietävän tuntuisia 

Kukaan ei soittanut torvea
Aikanaan kyseinen paikka tuli vastaan. Siellä oli normaalit huomautukset moottoritiestä mutta kiellettyjen listassa ei ollutkaan polkupyörää, joten painoin tielle. Kaikesta päätellen tie on pyörille sallittu, koska muuten autoilijat olisivat soitelleet torvea ja näytelleet merkkejä. Onneksi pakollista ajamista tiellä ei ollut pitkään. Pääsin radanvarren tietä niin pitkälle että voin mennä moottoritien toiselle puolelle. Ylitys piti tehdä menemällä itse moottoritielle, mutta saman tien pääsi littymästä ulos. 

Jatkoin matkaa, pääsin aika vaivattomasti tielle 13, joka johtaa Beaudesertiin.  Ilta alkoi hämärtyä. Huoltoasemalla tiesivät kertoa että ennen Beaudesertiä ei löydy mitään. Tulin Jimboombaan kun aurinko laski. Paikallisella hotellilla ei ollut majoitusta. Rouva tiskin takana valitti että paikkakunnalla ei ole mitään ja että leiriytyä voisi Logan-joen rannalla olevalla levähdyspaikalla kymmenisen kilometriä takaisinpäin. Päätin kuitenkin kokeilla teltan pystyttämistä tien varrella olevan levennyksen takana olevaan heinikkoon. Tiellepäin oli joitakin puskia, joka antavat vähän näkösuojaa, mutta silti teltta on tieltä hyvin nähtävissä.

Nyt aamulla on kylmää, 3 astetta. Aloitan leirin purkamisen kaikki vaatteet päällä. Olen jo saanut yskää, olisiko tämä heinikko aiheuttanut allergista sellaista.

Päivän saldo: Kokonaismatka: 103,60 km, Keskinopeus: 15,9 km/h, Maksiminopeus: 46,3 km/h. , Mittarissa yhteensä: 13992km, Sää: heikkoa tuulta, 19 C.

Toowoomba – Rosewood. Magpie hyökkäsi kohti

Motellissa oli oikein mukava nukkua toisenkin yön. Aamulla totesin että huone on aika kylmä, 14C ja ulkona tuulee. Kylpyhuoneen ikkuna oli auki, samoin väliovi, joten raitisilmailmastointi toimi oikein hyvin. 

Ostosmatka 500 kilometriä yksi reissu
Ensiksi lähdin ostamaan uudet polkimet Bikeline-liikkeestä. Nuori myyjä/asentajakaveri kyseli matkasta ja toivotti hyvää jatkoa. Öljyttiiin vielä kaupanpäällisiksi ketjua ja hammaspyöriä. Ollessani lähdössä yksi nuorempi pariskunta tuli haastattelemaan. Kerroin jo tottuneena olennaisen ja vähemmän olennaisen. Kerroin myös että henkisesti kaikkein raskainta oli Queenslandin Outback, koska siellä ei ollut mitään nähtävää, oli vastatuuli koko ajan ja oli myös kylmää. Naurahtivat vähän ja kertoivat että he tietävät, he asuvat juuri siellä! Olivat kaupunkireissulla, 500 km suunta. Päivässä käyvät ostoksilla. Silloin pitääkin tietysti hoitaa kaikki asiat kerralla, kuten polkupyörän varaosatkin. Tämä Bikeline-liike ei ollut kaikkein parhaimmin varustettuja, pyöriä oli esillä vähän ja ihmetytti, että maastopyöriä oli vain muutama. Maastojen luulisi olevan mastopyörille otollista. Skeittipyöriä oli enemmän, ja se kuvastaa suuntaa. Nuoret ovat enimmäkseen kiinnostuneita täällä temppupyöristä.

Gold Coastille päästäkseni minun oli aloitettava matka Warrego Hwy:tä pitkin. Ennen kuin lähdin ulos kaupungista, päätin tarkistaa mikä on tienviittojen mainitsema ”Picknick Point”. Se olikin iso puisto korkeimmalla kukkulalla Toowoomban kaupungissa, korkeutta muistaakseni n. 800 m merenpinnasta. Ihmiset olivat siellä picknikillä ja kasomassa maisemia. Japanilaisia oli paljon ja tapaan kuuluu näköjään että yksi on vuorollaan kamera takana ja ottaa muista kuvat. Näköalat ovat hulppeat ja  lähellä Brisbanea olevat vuorenhuput näkyvät hyvin. Ensin on 2,5 km 10% laskua ja sitten pienen tasaisen jälkeen 1,5 km samanlaista. Jarrua sai antaa kohtuullisesti, jotta vauhti olisi pysynyt siedettävänä ja hallittavana. 

Lintujen ja muiden ötököiden hyökkäys
Helidonissa pääsin ”vanhalle” Brisbane-tielle, joka kulkee Gattoniin. Gattonista menen Laidleyhyn ja sieltä edelleen Rosewoodiin. Tarkistin jo Laidleyssä, olisiko siellä Caravan Parkia tai muuta majoitusta. Yksi hotelli oli jossa oli majoituskyltit, mutta kun kello ei ollut vielä kuin neljän maissa päätin jatkaa 25 km Rosevoodiin joka ainakin kartalla näytti isommalta kaupungilta. Laidleystä lähtiessäni jouduin kahden hyökkäyksen kohteeksi. Ensin magpie teki lentohyökkäyksen ja saikin hyvän osuman vasemman korvan taa. Aika jysähdys kun lintu tulla mäsähti kypärää päin. Osaava vielä, koska korvan taakse tuli kunnon haava. Toisen sanallinen hyökkäys tuli nuorelta kaverilta kaupungista lähtiessäni ja tiukkaan ylämäkeen polkiessani. Hänen mielestään en kai ollut riittävä reunassa, kun hän ikkunasta ohittaessaan huuteli herjojaan. Sain tangosta kiinni pitäessäni kohotettua keskisormen omaan kansainväliseen tervehdykseeni.

Huoneessa telkkari muttei pistorasiaa
Rosewood, 3300 asukasta ja kolme hotellia mutta ei yhtään leirintäaluetta tai motellia. Melkein kaikki huoneet oli jo varattu, koska paikkakunnalla oli motoristien tapaaminen. Yhdessä oli kuitenkin vielä huone vapaana, mutta tiedon saaminen kesti kun henkilökunnasta ei kukaan tiennyt todellista tilannetta. Omistajan rouva kutsuttiin paikalle ja hän vahvisti että tilaa löytyy. Ukko itse oli vähän hermona, vapaavuorossa ollut tarjoilija selosti että se on aina vähän seko. Hyvä huone 25 dollarin hintaan. Huoneessa on jopa erittäin iso TV. Miinuspuoleksi on laskettava se, että siitä ei saa näkymään mitään koska huoneessa ei ole pistorasioita eikä siis telkkarille sähköä. Pitäisi olla väliadapteri, joka saisi kanna ja lampun välille. Täällä käytetään yleisesti bajonettikantaa, joten adapteri olisi helppo ja nopea saada paikalle. No olkoot nyt antamassa kodikkuutta huoneeseen. 

Kun olin kyselemässä hotellissa majoitusta, oli paikkakunnan skeittipyöriä harrastava nuoriso tullut katsomaan pyörääni. Kaverit kertoivat että jos tarvitsee pyörälle huoltoa on kaupungissa yksi yksityinen joka on oikein hyvä ja joka on korjannut heidänkin pyöriä ilmaiseksi. 

Tänään en vielä päässyt juuri lähemmäksi kohdettani Sydneytä, koska ajoin itään päin päästäkseni oikeille teille. Jos olisin päättänyt lähteä sisämaareittiä, olisi minun pitänyt mennä Warwickiin. Olisi mukava nähdä välillä rantaa. Aika tulee käytettyä aika tarkkaan, en taida ehtiäkään Fidzille lomalle. Sinne olisi päässyt 600 dollarilla neljäksi päiväksi ainakin Brisbanesta. 

Päivän saldo: Kokonaismatka: 90,58km, Keskinopeus: 17,5km/h, Maksiminopeus: 55,9 km/h.  Kokonaismatka: 13888 km, Sää: aamulla 8, kova tuuli etelästä, päivällä 22C, tuuli melkein lännestä.

Toowoomba. Käynti Brisbanessa 

Motellissa oli oikein mukava nukkua. Lämmitys oli paikalliseen tapaan säteilylämmittimellä. En sitä käyttänyt, koska useimmiten niistä lähteen käryä kun ne laittaa päälle. Turvauduin vaatehyllyn lisähuopaan.

Koko ajan yritin miettiä miten päin olisi parasta tehdä. Käydä heti Brisbanessa ja hoitaa huomenna pyörän ongelmat. Päätin lähteä Brisbaneen, kun satoi niin että kävely kaupungilla ei maittanut. McAffertyn bussitoimisto on runsaan kilometrin päässä keskustasta, kävin ensin turistineuvonnassa, jonka jälkeen lippuja hankkimaan. Ehdin 11,15 lähtöön, lähtöjä on noin kerran tunnissa ja meno-paluulippu maksaa 38 A$. Täältä ei ole junayhteyksiä, junalla olisi päässyt osan matkaan kunhan ensin olisi bussilla mennyt toiselle paikkakunnalle, eli Ipswitsiin saakka.

Bussi oli täynnä, otin tietämättäni väärän puolen penkin, näillä lyhyillä matkoilla ei ole annettua paikkaa. Toowoomba on korkealla kukkulalla 650 m korkeudessa, sieltä tie laskeutuu paikoin jyrkästi alas laaksoon kun lähdetään Brisbanen suuntaan. Pyörällä lasku on varmasti mielenkiintoinen, minun on mentävä ainakin Gatoniin saakka tätä tietä matkaa jatkaessani. Ipswitsissä tie muuttuu moottoritieksi, silloin sinne ei enää pyörällä ole asiaa.

Brisbane on saamanoloinen kuin muutkin isot Australian kaupungit, tai mikä tahansa iso city. Maasto on mäkisempää kuin esimerkiksi Adelaidessa, ja siksi vähän vaikeammin hahmoteltavaa kuin esimerkiksi Perth. CBD on täynnä korkeita rakennuksia, mutta Melbournen massiivisuus ei ole läsnä. Kulttuurirakennukset on rakennettu keskustan vastapäätä joen etelärannalle. Siellä on parhaillaan meneillään filmifestivaalit jossa on mukana suomalainenkin elokuva. Kuulin asiasta radiosta muutama päivä sitten. Elokuva ajoittuu sota-aikaan. Kuvia kommentoinut herrasmies ei osannut sanoa ketä vastaan suomalaiset taistelivat mutta arveli että molempia, saksalaisia ja venäläisiä.

Brisbanessa kuvasin sekä digillä että filmille. Tuli mieleen että filmit ovat varmasti jo pilalla kun ne on valotettuna olleet mukana kuukausia. Pitkällä matkalla hyvä digikamera on oikea ratkaisu. Mukanani olevaan Olympksen malliin en ole ollut oikein tyytyväinen, se on herkkä paristojen laadulle. Uusilla ja hyvilläkin paristoilla se on pari kertaa jumittanut ja ainoa tapa saada se toimimaan on ollut poistaa paristot. Silloin tavallisesti myös aika häipyy, joten on otettava aikaa asettaa aika uudelleen. Sonyn videokamera on toiminut moitteetta, osan kuvista olen ottanut sillä. Lisäksi olen ottanut satunnaisesti pätkiä erilaisista pienistä tapahtumista. Monta hyvää tilaisuutta olen menettänyt kun en ole tajunnut ottaa kameraa heti esille. Sain kuitenkin mukavia pätkiä, magpien, joka taistelee omaa peilikuvaansa vastaan karavaanin peilissä.

Päivä isossa kaupungissa on väsyttävä, kävin karttaliikkeessä katsomassa sopivia karttoja. Ostin yhden, mutta vasta ostamalla kirjan olisi saanut kaiken tarpeellisen. Takaisin lähdin 17:30. Bussi oli pitkän matkan bussi joten siinä oli paikat annettu. Viereisellä penkillä oli nuori nainen. Matka meni rattoisasti jutellessa. Tämä alle kolmekymppinen naishenkilö oli hyvin jalat maassa tyyppi Australian ongelmien kanssa. Asuu jossain takamailla, on perillä lauantaina kymmenen maissa aamulla. Oli menossa Kanadaan töihin farmille kolmeksi kuukaudeksi ja sen jälkeen yrittää saada muuta työtä. Aborginaalien tilanteesta totesi että australialaiset ovat perimmiltään oikein rasistisia, mutta se peitetään hyvin. Tämä naishenkilö, jonka nimeä en tiedä, sanoi että hallituksen rahanjakopolitiikka aiheuttaa ongelmia sekä aborginaaleille että aiheuttaa muissa  katkeruutta.  Vaikeita asioita, ja varmasti tulevaisuudessa tulevat olemaan entistä suurempi ongelma.
Päivä meni rattoisasti reissussa, perillä Toowoombassa odotti kylmä motellihuone.

Päivän saldo: Kokonaismatka: 13798, Sää: Sadekuuroja, koko päivän.

Dalby – Toowoomba. Cadburyn kaakao roskikseen

Nukkuminen oli katkonaista metelin takia. Vesilinnut pitivät illalla erittäin kovaa meteliä, mutta häiritsevintä oli meteli sillalta, joka on vain sadan metrin päässä. Raskasta liikennettä oli koko yön ja sillan epätasaisuudet saivat rekkojen peräkärryt rämisemään. Ei kaikkein parhaimpia paikkoja leirintäalueelle, vaikka olikin mukavan lähellä keskustaa. Paikka pitävä pariskuntakin oli mukavan tuntuista. 

Vilkas autoliikenne ja pyöräilijä väistää
Yllätys tuli kun talutin pyörää pylvästä vasten lastattavaksi. Eturengas taas tyhjänä. Onneksi sain vuodon paikallistettua pesualtaassa, täällä niihin oli tulpat. Ulkorenkaasta poistin piikin joka oli reiän aiheuttanut. Nyt olin varma että matka menee mukavasti kun kaikki asiat on korjattu. Taivas oli pilvessä ja tuli jopa muutama sadepisara kun lähdin liikkeelle. Heti huomasin että ajaminen ei tule olemaan mukavaa. Liikene oli kovaa Toowoomban suuntaan ja tien reuna varsin huono. Vaikka tie oli kuunostettu aika äskettäin, oli reuna epätasainen ja hidasti vauhtia. Paikoin reuna oli erittäin kapea ja epätasainen. Yhdessä vaiheessa yksi karjarekka ajoi erittäin läheltä vaikka tie oli vapaana. Jostain syystä karjarekat ovat kaikkein pahimpia. Kenties ne lastissa eivät voi jarruttaa tai tehdä mutkia. Lastihan voisi vaurioitua. Mutta sitäkin varten on jo ratkaisu. Tien varressa on Refuse Tip´ejä joihin matkan aikana kuolleet eläimet jätetään.

Muoviset vai metalliset?
Vanhan paikan osittainen irrottaminen sai tilaa uudelle paikalle. Painetta ja matkaan. Okea poljin joka on ratissut useampaan otteeseen alkoi nyt pitää vinkunaa. Pysähdyin ja katsoin mistä vinkuna lähtee. Syy selvisi helposti. Oikean polkimen ulkopään laakerointi on poissa samoin laakeria suojaava muovikuppi. Poljin kesti siis Mt Isasta Brisbanen lähelle eli pari tuhatta kilometriä, alkuperäiset kestivät silti yli 10.000 km. Myyjä Mt Isan liikkeessä mainosti näitä kokometallisia polkimia, siksi maksoin niistä selvästi enemmän kuin toisista esillä olleista, joissa oli muovirunko. Ei muistanut varoittaa polkemasta liian kovalla voimalla. 

Toowoomban lähestyessä tie alkaa nousta, onhan Toowoomba 650 m korkeudessa. Kaupunki ei ole aivan pieni paikka, siellä asuu 120.000 asukasta. Siksi keskustaan pääseminen ja siellä paikkojen löytäminen ottaa aikansa. Katsoin LP:n Queensland-kirjasta sopivia yöpaikkoja ja päädyin keskustan motelliin. Kesti aikansa ennen kuin löysin sinne. Huone oli aivan sopiva hintaan 54 AUD.  Keskustelua riitti paikan omistajien kanssa sekä matkastani että muista asioista. Heidän tyttärensä, joka oli myös paikalla, oli ollut pyöräilemässä Norjassa. Parikymppinen tytär kertoi että oli jo Norjassa tavannut ”crazy finns”.

Tänään en tee juuri mitään kuin menen nukkumaan. 

Päivän saldo: Kokonaismatka: 87,07 km, Keskinopeus: 13,4 km/h, Maksiminopeus: 38,2km/h , Kokonaismatka: 13 798 km, Sää: 25 C, aamulla 8 C. Tuuli heikkoa eri suunnista.

35km ennen Milesia – Dalby. Kaatuminen

Aamulla kello soi kuudelta, aloitin valmistautumisen päivään mukavassa 14 asteen lämpötilassa. Kahdeksalta oli tien päällä, silloin tuuli oli melkein samassa, mihin se illalla jäi mutta voimakkaampi. Ajamisen kannalta ei huono tilanne, varsinkin kun lämpöä oli jo aamusta riittävästi. Yllättävän pian oli Miles:ssa. Maasto oli kumpuilevaa, mutta ei mitään isoa mäkeä.

Yhdellä levähdyspaikalla vähensin vaatteita ja otin juotavaa. Tulo levähdyspaikalta  tielle tapahtuu vähän ylämäkeen ja asfaltissa on selkeä reuna. Siinä oli myös irtohiekkaa, ja kuten aikaisemminkin olen huomannut, etupyörä irtoaa sivuttain helposti tällaisissa paikoissa. Niin irtosi nytkin, jolloin en ollutkaan enää satulassa vaan tiellä. Vasen polvi otti hieman hiekkapaperipintaan, samoin oikea käsi, jossa onneksi oli ajohanska. Vahingot olivat pieniä, naarmuja polvessa ja pientä ruhjetta oikeassa kämmenessä.  Auto joka tuli paikalle, hiljensi ja oli pysähtymässä, mutta jatkoi matkaa kun näki että väänsin rekkaa pystyyn.  

Huomenna ehdin Toowoomban, jossa otan viimeinkin vapaapäivän. Käyn silloin junalla Brisbanessa. Silloin voin jatkaa sisämaareittiä etelään, ilman että minun tarvitsee käyttää erittäin vilkasta rantatietä, joka osittain on moottoritietä. Sinne ei silloin pyörällä ole asiaa.

Asia on pihvi
Roman jälkeen on tapahtunut selvä muutos. Lännestä Warrego Hwy::tä tullessa Romaan saakka elinkeinot näyttävät olevan melkein luontaistaloutta, karjaa vaeltaa omavaltaisesti joskus aitaamattomilla laitumilla ja näyttää siltä että tilanomistaja lähinnä katsoo että tuulipumput toimivat ja karjalla on vettä. Välillä kerätään laumaa ja erotetaan myytävät ja kutsutaan karja-autot paikalle, jotka sitten vievät ne sales yardille. Siellä ne huutokaupataan ja asia on pihvi. Usein karja lähtee autoilla satamaan jossa ne lastataan laivoihin Aasian maihin vietäväksi.

Roman jälkeen selvästikin alkoi koneellinen maatalous. Viljanviljely on huomattavaa, vähän väliä rautatien varressa on viljasiiloja. Siellä täällä on rakennettu suuria altaita, joihin isot sähkökäyttöiset pumput pumppaavat vettä. Puuvillaa viljellään myös, jokaisen tilan tieliittymässä on tilan nimi logona, joskus hieno ja joskus pensselillä maalattu sekä muuta tietoa tilan tuotannosta. Yleisesti karjan rotu ilmoitetaan ja viljasta lajike.

Dalbyyn tullessani vastaan tuli McDonalds. Aterian jälkeen löysin leirintäalueen kilometrin päästä, joen varrelta. Hyvä paikka.

Päivän saldo: Kokonaismatka: 162,89 km, Keskinopeus: 20,2 km/h, Maksiminopeus: 40,2.km/h, Kokonaismatka: 13 711 km, Sää: 27 C, aamulla 14, tuuli aluksi pohjois-luoteesta (melkein myötäinen) alkoi kääntyä lännen kautta etelään. Illalla melkein eteläinen.

Roma - 35k ennen Milesia. Leiri lehmähaassa

Aamulla täydensin ruokavarastoja ja lähetin vielä uudelleen viestejä jotka illalla eivät olleet menneet perille. Matkaan pääsin puoli kymmenen maissa. Maasto jatkui samanlaisena kuin aikaisemmin. Välillä oli muutama pieni kaupunki, jotka olivat merkitty karttaan. Jokaisessa oli vähintään hotelli, parissa paikassa olisi voinut ostaa myös ruokaa. Nyt selvästi olen tullut asutusseuduille eikä enää tarvitse varautua monta päivää varten. Samalla kun asutusta on enemmän, on liikenne vilkkaampaa. Tietä on paikka paikoin korjattu ja uudistettu, mutta silti se on surkeassa kunnossa. Joko uudetkin paikat on tehty huonosti tai sitten kuormat on tielle liian suuria. Pyöräilijän kannalta huono tie, epätasainen ja reuna varsinkin on usein pullistunut niin että siinä on vaikea ajaa.

Leiriydyin ”lehmihakaan” täällä on paljon karjan kasoja ja polkuja, itse elukoita ei ole näkynyt.

Päivän saldo: Kokonaismatka: 107,88 km, Keskinopeus: 15,7 km/h, Maksiminopeus: 31km/h , Kokonaismatka: 13 548 km, Sää: 23 C, aamulla 14, tuuli pohjois-luoteesta (melkein myötäinen).

S 26 32 04,9 E 148 12 27,0 – Roma. Kokaburrat äänessä

Yöllä ja aamulla ei ollut niin kylmä kuin aikaisempina öinä. Mittari näytti 3C aamulla teltan liepeen alla. Ylös nouseminen ei ollut kovin kylmän tai vastenmielisen tuntuista. Olinhan nukkunut, kuten tavallista teltassa, jo 11 tuntia. Aamulla kuuntelin taas lintujen laulua. Yritin nauhoittaa laulua videon nauhalle, mutta huomasin että akku oli tyhjä. Päivällä kuulee useimmiten papukaijija, mutta aamulla on äänessä todella paljon mielenkiintoisia ääniä. Parhaimmat aivan musiikkia korville. Myös nauravat kookaburrat olivat äänessä tänä aamuna. 

Yöllinen leiripaikkani oli pari sataa metriä tiestä mäen rinteessä. Aivan vieressä oli naudan luita ja nahkaa, raato joka oli varmaankin tuotu jostain lähistöltä tai sitten itse kävellyt paikalle. Päivällä tullessani olin nautakarjan seassa kun sitä siirrettiin nähtävästi vietäväksi lastauspaikalle. Lauma oli sekalaista ja siinä oli sekä ruskeaa karjaa että vaaleaa tyyppiä. Kaikki olivat aika huonossa kunnossa.

Tänään ei tapahtunut juuri mitään merkittävää. Saapuminen Romaan oli kuin mihin tahansa pienehköön kaupunkiin täällä Australiassa. Tiedossa oli jopa McDonalds, joka yleensä on vasta hieman suuremmissa paikoissa, täällä asukkaita on kuutisen tuhatta. Joka tapauksessa ostosmahdollisuuksia on jo kiitettävästi. Kävin parturissa tai oikeammin Hair Centerissä ja leikkautin tukkani taas siihen 5 mm malliin. 

 Aika menee jännästi. Joskus tuntuu että  aika matelee, joskus taas aika rientää eikä ehdi juuri mitään. 

Päivän saldo: Kokonaismatka: 61,39 km, Keskinopeus: 13,7 km/h, Maksiminopeus: 24,6km/h. Kokonaismatka: 13 440 km, Sää: 23 C, aamulla 3C, tuuli pohjoisesta.

Sivun alkuun